NUCCA & LUISA   tolleri & berni

 
Etusivu Nucca Luisa Muistoissa Uutisia Tulokset Kuvia Linkit


Muistoissa

Funatic Parellada "Sumu"
berninpaimenkoira, narttu

7.7.2008 - 12.11.2008

Isä: AM&FIN&LV&N MVA Adesa's Pushing The Limit "Boyd"
Emä: Funatic Ultima Thule "Usva"
Kasvattaja: Tuuli Yrjönen, Vantaa
Omistaja: Mika Linjamäki ja Jenni Heikkilä, Järvenpää



Nuku rauhassa pieni koiraenkeli,
joka siipiään maailmassa kokeili.
Lennä takaisin koirien maailmaan,
sinne mistä tulitkin aikoinaan.

 


Sumu oli toinen Funatic P-pentukvartetin nartuista ja saapui kotiin pitkän odotuksen päätteeksi elokuun loppupuolella, tasan seitsemän viikon ikäisenä. Sumu oli pentueesta ainoa, jolle meillä oli nimi valmiina jo viikkoja ennen luovutusikää, joten mistä lie johtui että juuri tämä tyttö löysi meille tiensä :) Suureksi suruksemme Sumun elämä päättyi äkillisesti ja aivan liian aikaisin, vain reilun neljän kuukauden ikäisenä, pahan keuhkokuumeen seurauksena. Muistamme aina sen pienenä ilopillerinä, iloisena touhottajana joka rakasti kaikkia ihmisiä ja eläimiä varauksetta.
 

 

Berniboy's Dami-Denice "Dante"
berninpaimenkoira, uros

15.8.2000 - 29.8.2007

Isä: FIN MVA Ciril Von Buchenbühl
Emä: Amplitudin Briscilla
Kasvattaja: Ville Tiitinen, Torpinkylä
Omistaja: Mika Linjamäki, Järvenpää

 

 

Nyt olen vapaa ja mukana tuulen
saan kulkea rajalle ajattomuuden.
Olen kimallus tähden, olen pilven lento
olen kasteisen aamun pisara hento.

En ole poissa, vaan luoksenne saavun
mukana jokaisen nousevan aamun
ja jokaisen tummuvan illan myötä
toivotan teille hyvää yötä.


 

   
Dante oli Nucan "isoveli", perheen seurakoira ja virallinen sohvaperuna. Se rakasti kaikkia, jotka ymmärsivät, että koiraa kuuluu rapsuttaa ja kuvitteli toisinaan olevansa sylikoira. Dante oli hankittu kotikoiraksi ja täytti tehtävänsä erinomaisesti; se oli rauhallinen ja kaikin tavoin helppo koira ja oli tyytyväinen kunhan isäntä oli lähellä. Se oli touhukas bernipoika, kotona rauhallinen mutta aina valmiina toimintaan. Uusia asioita se opetteli tohkeissaan ja intoa pursuen. Dantella riitti sosiaalisuutta ja ymmärrystä kaikille ihmisille, lapset mukaan lukien. Se tuli toimeen kaikkien koirien kanssa, joskin toisinaan se katsoi tarpeelliseksi lenkillä puolustaa Nuccaa vastaantulevilta koirilta. Ulkona se löysi myös sisäisen paimenkoiransa eikä voinut hyväksyä juoksevia koiria tai ihmisiä lähtemättä salamannopeasti perään pysäyttämään kaahaajia. Dante oli pehmeä koira eikä ymmärtänyt huutamista tai muutakaan remuamista.

Nucca ja Dante tapasivat ensimmäisen kerran Nucan ollessa vajaat 4 kk ja röyhkeä pikkuneiti teki saman tien valtasuhteet selviksi. Asiasta ei koskaan tarvinnut taistella ja Dante kesti Nucan oikut sillä samalla lupsakkuudella, jolla se muutenkin suhtautui kaikkeen elämänmenoon. Elokuun lopussa 2007 Danten elämä päättyi luusyövän seurauksena, mutta uskollinen ystävä ei unohdu koskaan.